Kinuskikissa: Kiitän 😀

Lisäys vielä: Kommentoin vieläkin sitä, miten ihanaa tämä oli seuraavanakin päivänä, kun herkuteltiin loppuja, kosteus oli niin jetsulleen kohdillaan 🙂 Oikein huippujuttu tämä(kin)!

Päätinkin tehdä tämän erikois-piirakan ensimmäisenä siinä sarjassa, jossa salaattitarpeet ja vaihtelevanlainen piirakkapohja kulkevat käsikkäin.

Pohjataikina oli helppo tehdä. Ehkä mittasin vähän naftisti aineet, kun taikina kutistui kohotuksen aikana; reunat vetäytyivät hiukan irti vuoan reunasta. Olin siis ilmeisesti venyttänyt taikinaa liikaa. Ensi kerralla mittaan hiukan ronskilla kädellä 🙂

Lihaliemellä kostutin, kun palviliha on täytteen ydin. Käytin koko 2 dl, vaikka kyllä äkkiä alkoi liemi lainehtia. Annoin sen vetäytyä välillä tunnin, pari. Sitten pistelin vähän reikiä melko kovaan paistopintaan ja taas lisäilin kostuketta. Muistaen, ettei kyse ole tavallisesta (kuivasta) voileivästä, vaan lopputuloksena pitäisi olla mielikuva voileipäkakusta, joka ei saa olla kuiva 🙂. (Kostutusta ei voi verrata siihen, kun kostuttaa esim. kakkupohjaa! Tämä pohja ei imaise slurp-tyylillä!)

Täytteenä on yrttituorejuusto + kermaviili ohjeen mukaisesti. Palvikinkku, purjon vihreää osaa, kolmea eri väriä suippopaprikaa, tomaattia, purjon valkoistakin osaa pinnalla ohuina renkaina, fetajuustoa, viispippuria myllystä, oreganoa, hiukan valkosipulijauhetta, tuorekurkkua reunoilla ja ripaukset kylmäpuristettua (ihanaa) rypsiöljyä. Jääkaapissa tekeytyy nyt saunaillan herkkumme 😀

Lisäys myöhemmin: Nyt on syöty tätä herkkua, ja kyllä! Kyllä oli hyvä, että käytin kostutukseen ohjeen mukaisesti 2 dl nestettä, vaikka imeytyminen oli hi-das-ta. Pohja oli kostunut nimenomaan voileipäkakkumaisen pehmeäksi. Kertakaikkiaan! Kyllä Kinuskikissa on aikoinaan funtsinut nestemäärän kohdilleen 🙂 Tämä oli todella ihanaa 😀

Moi. Mietin tuota ohjeen kostutuksen määrää, 2 dl on hirveästi, tein tätä enkä kyllä lähellekään 2 dl laittanut, lähempänä ehkä 0.5 dl ja oli ihan riittävästi. Eikä leipä meinannut imeä sitäkään määrää.

Irppa: Oho, hupsista! Huomasin, tai en huomannut, että Kinuskikissa oli jo sinulle vastannut. Saman sisältöiset ovat näköjään vastauksemme. 🙂

Irppa: Äkkipäätä ajatellen saattaisin itse vain latoa paahtoleivät vieri viereen leivontapöydälle. Sitten piirakkavuoka nurin päin leipien päälle ja leikkaus pitsaleikkurilla/veitsellä vuoan reunoja myöten. Siinä olisi oikean kokoiset leipäpalat vuokaan siirrettäväksi. Kostutus, kuten ohjeessa. Edellispäivänä (illalla) tehtynä ja kelmulla peitettynä piirakka säilyy jääkaapissa hyvin seuraavaan päivään. Kurkkuviipaleet voisi kyllä leikata ja tuikata reunoille vasta tarjoilupäivänä, samoin basilika, jotta olisivat herkullisen tuoreen näköisiä. 🙂

Heippa!

Mikäli pohjan tekee paahtoleivästä niin onko jotain vinkkiä antaa miten saa järkevästi ne sijoiteltua pyöreään piirakkapohjaan? Kostutus maidolla?
Entäpä voiko tämän tehdä jo edellisenä päivänä ja laittaa jääkaappiin säilytykseen?

Anna Ääri: Onnistuu varmasti ihan jauhot vaihtamalla gluteenittomiksi leipäjauhoiksi! Useasti gluteeniton herkku järjestyy juurikin noin yksinkertaisesti. 🙂 Tai kuten Kinuskikissa tuossa vinkkaa, niin voithan tehdä piirakan valmiista paahtoleipäviipaleista. Tietenkin tässä tapauksessa nyt gluteenittomista. Kinuskikissa on tehnyt gluteenittomista leivistä vertailun jonka löydät täältä : http://www.kinuskikissa.fi/kinuskikissa-testaa-gluteenittomat-viipaleleivat/ Käy ihmeessä tutustumassa, siellä on hyvät vertailut ja voit sitten päättää mitä leipää ostat mikäli siihen ratkaisuun päädyt. 🙂