Vaikka Halloweenin juhlinta on yleistynyt viime vuosina valtavasti, Suomi 100 -juhlavuonna on paikallaan nostaa esiin myös paljon vanhempaa ja erityisesti meillä Suomessa perinteisempää syysjuhlaa, kekriä. Seuraavassa lyhyt johdatus aiheeseen – huomaat, että monelta osin nämä syksyiset juhlallisuudet sisältävät myös yhteneväisiä piirteitä.

Sadonkorjuun juhlistamisella on ikivanhat perinteet niin meillä kuin muualla Euroopassa. Vahvasti maataloudesta elävälle yhteiskunnalle satokauden päättyminen oli merkittävä vuoden huipennus, jota juhlistettiin koko palvelusväen voimin niin tanssien, leikkien kuin tietenkin herkutellen. Satokauden päättyminen merkitsi samalla vuoden vaihtumista. Siksi siihen liittyi nyttemmin uuteen vuoteen liitettäviä perinteitä, kuten tulevaisuuden ennustusta.

Kekriperinteeseen on kuulunut tärkeänä hahmona pelottava, sarvipäinen kekripukki. Pukkia saattoi esittää kaksi miestä, jotka oli naamioitu karhuntaljoja, olkia ja naamareita hyödyntäen. Kekripukit ja pukittaret saattoivat myös kiertää kylissä talosta taloon pyytämässä kestitystä.

Alun perin kekrin vietolle ei ollut tiettyä päivää, vaan jokaisessa talossa sitä vietettiin sitä mukaa, kun syystyöt tulivat loppuun saatetuiksi. Tyypillisesti ajanjakso oli syyskuun lopulta marraskuun alkuun, toisinaan myös loppukesästä. 1800-luvulla alkoi sadonkorjuujuhlien vietto vakiintua pyhäinpäivään (nykyään marraskuun ensimmäinen lauantai). Juhlien jälkeen renkien ja piikojen aherrus palkittiin lomalla, jolloin he olivat vapaita vierailemaan kotiseudullaan.

Ruoalla oli tärkeä rooli kekrissä – kukaan ei saanut jäädä nälkäiseksi, sillä se olisi tietänyt huonoa onnea tulevalle satokaudelle. Herkuttelun keskiössä olivat uuden sadon antimet, kuten juurekset. Lammaspaisti oli tyypillinen juhlaruoka, samoin lihapullat (”kekripyörykät”). Myös makkaroita, sianpaistia ja erilaisia maakuntaherkkuja, kuten limppua, rieskaa ja piirakoita valmistettiin pitopöytään. Juomaksi tarjoiltiin olutta, sen uskottiin vaikuttavan suotuisasti tulevan vuoden viljasatoon.

Jos kekrin vietto alkoi tuntua kutkuttavalta ajatukselta syysjuhlien teemana, kannattaa tutustua Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kekri-sivustoon. Siellä on runsaasti ideoita juhlien järjestämiseen.

Ideoi oma kekriresepti!

Syyskuun tempauksessa on tehtävänä julkaista omassa leipomossa sadonkorjuujuhlaan sopiva leivonnainen. Voit lähestyä aihetta seuraavasti:

• Valmista kekripöytään jokin perinteinen maakuntaherkku (esim. rönttöset, kalakukko, rieska).
• Kehittele sadonkorjuuraaka-aineita hyödyntävä leivonnainen, esimerkiksi sadonkorjuupiirakka.
• Sopivina raaka-aineina voidaan pitää puutarhan antimia, kuten juureksia, kurpitsaa, kaalia ja omenoita. Mukaan voi liittää myös syksyisiä metsän antimia.
• Tai inspiroidutko enemmän koristelusta? Millainen olisi sadonkorjuukakku? Voisiko kekripukki olla osa kakun koristelua? Syksyn värit saavat näkyä tuotoksissa!

Palkintoina jaetaan puolen vuoden lehtitilaus Unelmien Talo&Koti -lehteä, Toivepuodin tuotteita (oranssia värisokeria, Agar agar -jauhetta, 2 kpl tassumuotteja ja pursotussetti) sekä Meiran tuotepaketti.

Ohjeet:

• Tehtävänä on kehitellä sadonkorjuujuhlaan sopiva leivonnainen.
• Lisää resepti leipomoosi ja valitse kategoriaksi ”Kekritempaus”. Liitä resepti ainakin yhteen muuhunkin leivonnaistasi kuvaavaan kategoriaan (esim. ”Suolaiset piirakat”).
• Useammallakin eri reseptillä osallistuminen on sallittua.
• Julkaise reseptisi 8.10. mennessä.

*Vinks* Eikö sinulla ole vielä leipomoa? Tutustu ohjeeseen, joka neuvoo oman leipomon perustamisessa!

Herkullista sadonkorjuuaikaa Kinuskeille!

Kinuskikissa

Kekri-lähteet: Talonpoikaiskulttuurisäätiö ja Wikipedia.