Jos minulla olisi oma pikkuleipätehdas, nämä kuuluisivat tehtaan bravuureihin. ”Parhaaseen” taikinaan on leivottu suosikkimausteideni top 3: kardemumma, kaneli ja vaniljasokeri. Myös ruokosokeri/siirappi antaa oman aromilisänsä. Nämä elementit tekevät taikinasta hienostuneen, mutta kuitenkin riittävässä määrin tavallisen sopimaan moneen makuun.
Minulta kyseltiin vähän aikaa sitten, mitä keksitaikinaa suosittelisin pikkuväen kanssa leivottavaksi. No vaikkapa tätä! Näitä pikkuleipiä voisi kuvitella vaihtoehdoksi perinteisille joulupiparkakuillekin. Joulunalusajan leipomistalkoissa ovat lapset usein mukana, joten taikinan leivottavuus on tärkeä juttu, jotta pienimmätkin voivat onnistua.
Huomioksi vielä, että – vaikka se makuasia onkin – minusta olennainen asia pikkuleipien onnistumisessa liittyy niiden pehmeyteen. Tämä saavutetaan kahdella keinolla. Taikina saa kaulittaessa jäädä paksuhkoksi, 3 – 4 mm on hyvä. Ja paistettaessa tuotokset uunista ulos reilusti ennen kuin keksit ovat muuttuneet kullanruskeiksi ja koviksi. Vaikka pikkuleipä onkin kypsä, pehmeys tuo siihen aavistuksen taikinaisuutta.
Kinuskikissa: Pehmeitä meilläkin tavoiteltiin näistä; erikseen ovat sitten ns. tavalliset tummat piparit. Pitää vain harjoitella sopivan aikaista uunista ottamista. Kyllä ilmoittamasi n. 5 minuuttia on aika jämpti 🙂