Lilja-tyttönen vietti nimipäiviään toukokuun lopulla.  Aiheeksi valikoitui yksi tytön suosikkihahmoista: Nasu. Tässä kuvattu vaihe vaiheelta nimpparikakun koristeidentekoprosessi. Kakkupohja ja täytteet hakevat vielä lopullista koostumustaan. Mansikan ja sitruunan makuinen täyte tulee varmasti blogiin jonkin tulevan kakun myötä, kunhan resepti on hieman hioutunut. Raikasta ja kesäistä kyllä oli!

Nasun maalaamisessa on toimittu suurelta osin Maalaaminen mallikuvan avulla -ohjeen mukaan. Lue sieltä tarkemmat niksit!

Nasu-hahmoa varten värjäsin valkoista marsipaania hennon vaaleanpunaiseksi – Nasun ”ihon” sävyiseksi. Kaulin marsipaanin tomusokeroidulla alustalla 2 mm paksuksi levyksi. Etukäteen olin tulostanut netistä löytämäni Nasun kuvan oikeaan kokoon ja leikannut sen ääriviivoja myöten irti. Asetin kuvan marsipaanilevyn päälle. Huom: kuvaa ei saa painaa marsipaaniin kiinni – se tarttuu helposti pintaan. Tarttumisen estämiseksi kuvan voi myös kopioida ensin leivinpaperille.

Kuvaa apuna käyttäen leikkasin marsipaanilevystä Nasun muotoisen hahmon. Leikkaamisessa voi käyttää tavallista veistä tai kuvassa näkyvää veitsimäistä marsipaanityökalua. Viimeksi mainitun etu on mukavampi käsiteltävyys ja se, että marsipaani ei tartu veitseen yhtä helposti.

Leikatun hahmon reunat voi viimeistellä niiltä osin kuin leikkausjälki on hivenen röpeliäinen. Siirsin kuvan alustalle, johon olin ripotellut runsaan ja tasaisen kerroksen tomusokeria. Tämä voi olla esimerkiksi kakkukuvun lautanen, jolloin kuvan saa työvaiheiden välissä kätevästi kuvun alle suojaan. Annoin hahmon kovettua kuvun alla muutamia päiviä.

Maalauksen tueksi voi kuvaan vetää ääriviivoja terävällä esineellä mallikuvan läpi. Tässä esimerkiksi silmien, suun, nenän ja kaulaliinan rajat on hahmoteltu näin. Maalaamiseen on käytetty pastavärejä osin veteen laimentaen sopivan sävyn aikaansaamiseksi. Jos maalattu pinta näyttää epätasaiselta, voi päälle vetää vielä toisen kerroksen edellisen kuivuttua. Maalaus tapahtuu useassa erässä: samaan alueeseen kohdistuvat eri maalauskerrat (esim. rajaukset ja varsinaisen sisällön maalaus) vaativat välillä kuivumista.

Halusin kakkuun iloisuutta ja pirteyttä eri värisillä ja muotoisilla kukilla ja lehdillä. Lehtiä varten värjäsin valkoista marsipaania lehdenvihreällä pastavärillä. Käytin lehtien tekemiseen silikonimuottia, jolla saa tehtyä kymmenisen erilaista lehteä. Muotti teki lehtien pintaan kauniit lehtisuonikuviot. Tarkemmin silikonimuotin käytöstä on neuvottu näiden lehtikoristeiden ohjeessa.

Lehtiin kokeilin nk. efektisävyjä. Kun sävyä sipaisee kevyesti lehden pintaan, korostuvat muotilla aikaansaadut lehtisuonet kauniisti. Lisäksi pinta saa metallinhohtoisen sävyn. Lehtiin käytin vihreää ja kukkiin liilan sävyistä efektiväriä. Efektisävyt korostuvat erilailla riippuen pinnan tummuudesta. Valkoisten kukkien kohdalla pinta jäi vain hennosti metallinhohtoiseksi. Tummempaa taustaa vasten (tässä liilat kukat) hohde oli voimakkaampi. Vaaleanpunaisissa ja pinkeissä kukissa on lisäksi käytetty vertailun vuoksi liilan väristä kristallipulveria. Ne eivät hohda niin voimakkaasti, mutta värjäävät tehokkaammin.

Olen pitkään etsinyt kivoja kirjainmuotteja ja tehdessäni kakkuun liittyviä tarvikehankintoja löysin sellaisia Confetista (Lisäys 29.10.2016: Nyt kirjainmuotteja saa myös Kinuskikissan Toivepuodista!). Nämä olivat hyvän kokoisia ja paketti sisälsi numeroiden lisäksi sekä tikku- että pienet kirjaimet. Kahta eri sävyä käyttämällä saa kivan kolmiulotteisen vaikutelman. Yritin tehdä kirjaimia ensin marsipaanista ja sokerimassasta, mutta kirjaimen irrottamisen kanssa minulla on vielä opeteltavaa; kuvio ei lähtenyt helposti irti. Päädyinkin sitten käyttämään suklaata ja lopulta tämä oli hyvä ratkaisu, sillä marsipaania oli koristeissa yllin kyllin muutenkin. Valkosuklaakirjaimet maistuivat kaikille.

Laitoin muotin pohjalle ensin valkosuklaata sellaisenaan ja annoin jähmettyä n. 5 minuuttia jääkaapissa. Sulatin toisen satsin valkosuklaata, jonka värjäsin punaisella pastavärillä (sävy rose). Täytin muotin tällä ja laitoin kirjaimet jääkaappiin odottamaan seuraavaan päivään. Vinkki: jos tarvitset samaa kirjainta kaksi kappaletta, voit nopeuttaa jähmettymisiä laittamalla muotin pakastimeen. Näin ehdit käyttää samaa suklaasulaa vielä toiseen kierrokseen. Suklaan saa levittymään siististi muotteihin, kun muotit täyttää pursottamalla joko pursotuspussi-tylla-yhdistelmällä tai kulmasta auki leikatulla pakastuspussilla.

Viileän kakun päällä suklaakoristeet kestivät ilman temperointiakin, joskin se olisi antanut kirjaimille vielä loistokkaamman kiillon. Temperoimattomasta suklaasta tehdyt kirjaimet kannattaa säilyttää jääkaapissa, jos niitä ei laita heti kakun päälle.

Kuorrutin kakun päällisosan vaaleanliilaksi värjätyllä marsipaanilla. Reunoille pursotin ”laskospursotusta” – kts. pursotusmallisto. Päällisosan reunoilla on ”aallot kakun päällä”, tosin tilan puutteen vuoksi aallot ovat melko pieniä. Käytin pursotuksiin ensimmäistä kertaa kermaa, joka koostui suurimmaksi osaksi vispikermasta ja pieneltä osin Flora Vispistä. Ensi kerralla muutan tämän suhteen päin vastoin. Vispikermapursotukset eivät säilyneet kauniina kovinkaan pitkään. Ehkä vaniljakreemijauhetta olisi pitänyt olla enemmän kuin mitä olen Flora Vispin kanssa tottunut käyttämään.