mari-johanna: no voihan sentään noiden remonttien kanssa! Miten minusta tuntuu, ettei semmoista remonttia ole olemassakaan, jossa ei jotain (harmillista) yllätystä tulisi. 😖
No mutta, nautihan nyt lämpöisistä ilmoista ja kesästä! Rieskat ehtii leipaista sitten syksyn piristykseksi. 🙂

Kiitos kysymästä, tavallaan on ja tavallaan ei.
Leivinuuni lämpesi kevään kuluessa remonttia tehdessä moneen kertaan mutta voimia ruokien tai piirakoiden paistamiseen ei vielä löytynyt. Remontissa ilmeni yllätyksiä!
Nyt uuni ansaitulla kesälomalla lämpimien kelien vuoksi. Mutta edelleen haaveilen, että ensi syksynä iltojen viilentyessä ja pimetessä, alan hommaa harjoitella.
Olemme lyöneet erään ystäväperheen kanssa jo rieska talkootkin lukkoon. Mies on Torniosta sieltä pohjoisesta kotoisin ja hänen sukulaisillaan on kuulemma jokin taivaallinen rieskaresepti….
Jos sinne asti päästään niin leipomossa kajahtaa,lupaan sen!

Kiitos, mari-johanna! Siinä piirakoita kaulitessa ja rypytellessä kun oli aikaa kaikenlaista mietiskellä, niin ajattelinkin, että jokohan mari-johanna on leivinuunin kanssa päässyt sinuiksi. 😊

Sinäpä sen sanoit! Tai paremminkin näytit…
Omien asunnon myynti, muutto ja uuden remontti kiireiden vuoksi en ole itse leiponut karjalanpiirakoita varmaan kuin vuosi sitten keväällä tai jotain sinnepäin. Sehän se on mikä tässä puuttuu…
Omat hyvältä maistuvat piirakat! Sinä olet tehnyt niin ihanan näköisiä piirakoita että taitaa olla jo meilläkin korkea aika pian taas taikinat ja puurot tehdä.Silläkin uhalla että helteet jatkuisivat niin taitaa lämmetä myös uuni.

Kiitokset Katariina ja Kinuskiemo! Juu, en minäkään usko, että itsetehtyihin karjalanpiirakoihin voisi koskaan kyllästyä. Vaikka saattaisihan sekin ihme tapahtua, jos näitä joka päivä olisi tarjolla. Itse kuitenkin sen verran harvakseltaan jaksan karjalanpiirakoita urakoida, joten ovat suht harvinaista herkkua. 🙂

Toisaalta eipä näiden valmistaminen loppujen lopuksi mitenkään älyttömän aikaa vievää ollut. Puuron tein jo edellisenä päivänä, samoin ensimmäistä kertaa myös taikinan tein jo edellisenä päivänä kelmun sisään jääkaappiin tekeytymään. Ja nuo jättipiirakat valmistuvat ihan suitsait, joten ”pikaruokaa” olivat. 😊

Jättipiirakoita kannattaa ehdottomasti kokeilla, Katariina! Ovat niin käteviä sekä nopeita valmistaa, ja aivan samalle maistuvat kuin ”piirakanpoikasetkin”. 😄

Olipa söpö idea leipoa pieniä isojen seuraksi. Ja verrattoman hauskan kuvan myös nappasit! Lystikästä sanoa leivonnaisesta, mutta piirakkaperhe näyttää tässä ihan hellyttävältä. Pienet piirakanpoikaset siinä turvallisesti emopiirakan kyljessä. Ihmettelemässä, missä sitä ollaan ja miten tähän on tultu. Kauniissa asussa koko porukka, (identtiset) rypytykset kunnossa (vieri vieressä tasaisin rivein) ja kiilto kohdillaan. Herkullisen maun ”näkee”! 🙂

Voi kun ihanan näköisiä! 🙂 Karjalanpiirakoihin minä en ainakaan koskaan kyllästy. Pitää minunkin joku päivä leipoa niitä oikein urakalla. Tosi kauniita sinä olet tehnyt. 😊 Nuo jätti-versiot ovat hauska idea, ja taidanpa minäkin niitä sitten joskus koittaa tehdä.