Tällä nimellä reseptiarkistoistani löytyy juustokakku, jota olen pariinkin otteeseen syönyt kummitätini tekemänä. Ensimmäisellä kerralla maku vei suunnilleen jalat alta – osui täydellisesti minun mieltymyksiini ihanalla kahvin aromillaan. Tämä ohje on muunnelma tuosta alkuperäisestä reseptistä enkä usko, että tämä versio tuo syöjän yhtään lähemmäs maankamaraa. 😉

Halusin kakkuun kaksi lisäelementtiä: maltillisesti daim-murskaa ja täytteen joukkoon kahvinmakuisia sattumia. Idea näistä sattumista tuli kummitädiltäni, joka oli ilmeisesti puolivahingossa sekoittanut kahvin vaahtoon hieman suurpiirteisesti. Lopputulos oli mielestäni paljon parempi kuin maultaan ja rakenteeltaan täysin tasainen täyte. Yritin sen jälkeen samaa huolimatonta sekoitustyyliä, mutta en onnistunut samalla tavalla. Siitä sitten päädyin tällaiseen kiisseliratkaisuun, jossa Daim-murskakin tuli mukaan kuvioon.

Koristelussa kokeilin suklaakuorrutteen vaahdotusta, mutta hieman laimein tuloksin. En antanut kuorrutteen olla jääkaapissa ilmeisesti riittävästi tai sitten en vatkannut sitä tarpeeksi kauan. Vaahto oli melko löysää eikä siitä saanut kunnolla kukkia pursoteltua. Muutama yritelmä pääsi kuitenkin kakun päälle.