Tällä ohjeella tiedän täyttäväni monen toiveen, sillä munattomia, maidottomia ja muita ”-ttomia” reseptejä on kovasti pyydelty.

Yksi syy siihen, minkä takia korkkasin erityisruokavalioiden sarjan vasta nyt, on agarin kanssa haaskaamani aika. Agaria käytetään liivatteen asemasta ja lähdinkin soveltamaan tavallista juustokakkua agar-kakuksi. Kaupasta ostamani agar-hiutaleet osoittautuivat huonoksi valinnaksi: ohjeen mukaisesta keittelystä huolimatta hiutaleisuus tuntui valmiissa kakussa. Oli myös hankalaa tietää, miten kauan hiutalelientä oli keitettävä – hiutaleiden piti pehmetä riittävästi, mutta liemen liika keittely saattoi johtaa paksuun ja huonosti sekoittuvaan massaan. Apteekin agar-jauhe oli hienon rakenteensa puolesta helpompi, mutta ensimmäinen kokeilu ei hyydyttänyt kakkua kunnolla ja kun lisäsin jauheen määrää, tuli kakkuun kammottava sivumaku. Myös kokkareisuus oli ongelma. Agarin suhteen jään siis hetkeksi aikaa nuolemaan haavojani. Muita vegaanileivonnaisia on varmasti tulossa ja ”pelkät” munattomat ja maidottomat leivonnaiset tuntuvat suorastaan helpoilta haasteilta tämän jälkeen.

Kannustan toki muitakin kuin ruokarajoitteisia kokeilemaan tätä reseptiä. Väitän, ettei tietämätön voisi aavistaa, että kakku on mitenkään ”erityinen”. Toki kasvisvispin tilalla voi käyttää tavallisia vaahtoutuvia maitotuotteita. Suklaan jähmettävän vaikutuksen ansiosta liivatteita ei tarvita. Jos tekee kakkua vieraille, kannattaa varmistua, miten tarkkaa suklaan maidottomuus on. Monet ruokakauppojen suklaat saattavat sisältää maitojäämiä.

Ruokosokeria innostuin käyttämään ajatellen ystävääni, jolta sokerit on periaatteessa kielletty. Ruoko- ja intiaanisokereita oli suositeltu ”vähiten pahoina” vaihtoehtoina. Viehätyin ruokosokerista luettuani, että se on tavallista sokeria puhtaampaa, sillä sitä ei ole käsitelty kemikaalisesti ja siinä on jäljellä sokeriruo’on vitamiinit ja kivennäisaineet. Minusta ruokosokerissa on myös miellyttävä, siirappimainen makuvivahde.