Kokeilin tehdä jouluksi jäädykekakkua, kun tämä silikoninen vuoka kävi vastustamattomaksi. Tuo pohjan kuviointi tuntui antavan kivoja koristelumahdollisuuksia ja näin olikin, esimerkiksi tässä kahta suklaata käyttäen.
Totta puhuen olen jo pitkään tietämättäni tarvinnut (naisen logiikkaa) silikonivuokaa. Ennen leivontablogeja en vain tiennyt, että silikonivuoka ratkaisisi ongelmani hyytelö- ja jäädykekakkujen kanssa: niitä on ollut mahdoton saada siisteinä vuoasta irti. Kumottava hyytelökakku on tarttunut vuokaan kiinni ja jäädykekakku lähtenyt kyllä irti kuuman vesihauteen ansiosta, mutta ollut sen jälkeen muodottoman näköinen. Silikonivuoan kanssa nämä huolet voi unohtaa.
Tässä käyttämäni vuoka on isokokoinen, 2,5 litraa, ja ainesten määrät sen mukaan. Näyttävästä koostaan huolimatta jäädykekakku on sen sortin herkku, että se myös hupenee tavallista kakkua vikkelämmin. Meillä tästä kakusta viisi henkeä tuhosi jo puolet.
Mietin pitkään, mitä makuyhdistelmiä kakussa käyttäisin. Kaneli antaa kakulle mielestäni miellyttävästi mausteista luonnetta, mutta ei maistu liikaa läpi. Kakku sopii siis hyvin muihinkin vuodenaikoihin.
Suklaakuorellista jäädykekakkua tehdessä on kätevintä ja jopa välttämätöntä, että vuoka täytetään reunojen tasalle asti. Eli muunlaista vuokaa käytettäessä ja reseptiä sen mukaan rukatessa kannattaa jäädykeseosta valmistaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän. Suklaakuorta opiskelin itsekin tätä kakkua varten ensimmäistä kertaa ja Marielta löytyi siihen hyvät vinkit. Asiasta tarkemmin vaihekuvien yhteydessä.
Minä olen aina sillein tehnyt, että leikkasin palan sulamaan ja vein kakun pakkaseen. Mutta jos on vieraita niin se on kyllä vähä eri asia. 😀