Tähän kaakkuun piti ympätä monenmoista uuden kokeilua: vaahtokarkkitaikinaa, uusia pursotuksia ja kuviointia vaaleanpunaiseksi värjätyllä valkosuklaakuorrutteella (noudatin ohjesivuni reseptiä, mutta kermaa laitoin vain 1 dl). Koristelussa otin mallia Kuun Karkelot -blogista, mutta lopputulos jäi toki kauas esimerkistäni. Oli tosi hankalaa saada kaunista ja tasaista kuviota aikaiseksi! Kuorrutteen valmistuksessakin oli kyllä ongelmia. Ensin jäähdytin sen jääkaapissa, mutta viileänä siitä tuli liian paksua ja hitaasti valuvaa (olisi sittenkin pitänyt käyttää lämpimänä). Sitten lämmitin uudelleen, mutta tässä vaiheessa seos kiehahti liikaa ja siitä tuli hieman paakkuista. Sen jälkeen 1 mm tylla menikin koko ajan tukkoon, joten aikamoiseksi takkuamiseksi meni.

Sokerikakkupohjan kanssakin tuli mokailtua. Lastenhoidon ohessa puolet jauhoista jäi pois. No, kakku kohosi kuitenkin ihan kelvollisesti, mutta olisi se saanut paksumpikin olla.

Vaahtokarkkitaikinan tekeminen onnistui hyvin. Kakun päälle siirtäminen oli marsipaaniakin helpompaa, koska taikina on ”joustavaa” eli ei todellakaan rikkoonnu helposti. Koska taikinalla on taipumus mennä itsestään vähän kasaan, se asettui kakun reunoille tiiviimmin kuin marsipaani. Myös maku on mielestäni paljon parempi, tosin marsipaanista en niin välitäkään. Ja jos hintapuolta vertaa, niin ainakin meidän kaupan hinnoilla vaahtistaikina tulee edullisemmaksi.

Koristeita en yrittänyt vaahtistaikinasta tehdä ja ensikosketuksen perusteella en siihen ihan heti ryhdykään. Ainakin omaa taikinaani oli raskasta kaulia (jousti koko ajan takaisin) ja osien liimaaminen yhteen ei onnistu marsipaanin tapaan. Tietyntyyppisiin koristeisiin vaahtistaikina voi toki soveltuakin, mutta esim. ruusuja en siitä (näillä taidoilla) tekisi.

Pursotuksissa käytin mansikkakermaa. Pursotuksia tehdessäni totesin, että pitää ehdottomasti hankkia hieman pienempisuinen tylla etenkin tällaisia pienempiä kakkuja varten.

Kakun välissä on mustikka- ja valkosuklaamousset. Idean tästä makuyhdistelmästä olen nähnyt useassakin blogissa, ainakin UllanUnelmassa ja Kaurislapsella. Mieskin tykkäsi, vaikka yleensä on kranttu. Toivottavasti kelpasi vieraillekin.

Kakku on mitoitettu hieman normaalia pienempään, halkaisijaltaan 18 cm vuokaan.