Kun oli Liljanpäiväkakku kyseessä, niin kakun teeman keksiminen ei aiheuttanut suurta päänvaivaa. 🙂 Liljoin koristellun kakun tekeminen oli muutenkin ollut haaveenani jo pitkään ja tämän tyyppistä toteutusta olin kaukaa ihaillut Katrilla.

Mielikuvissani marsipaanikuorrutteessa oli sävyn vaihtuminen keskiosan tummemmasta reunojen vaaleaan roosaan. Pohdiskelin kauan, miten tämän toteuttaisi. Ideaalisinta olisi ollut käyttää tomuväriä, jolla häivytysten tekeminen on helppoa. Riittävän tummaa ja peittävää tomuväriä ei kuitenkaan liene olemassa? Ainakaan itse en omista sellaista. Kakun maalaaminenkaan sävyvaihteluin ei tuntunut oikein mahdolliselta. Päädyin sitten sävyttämään marsipaanin itsessään. Alla on kuvattu tekniikka, jota käytin. Siirrän tuon osion kenties joskus omaksi ohjeekseen, mutta haluan sitä ennen vielä haeskella parempaa tilannetta (= kakkua, teemaa) tekniikan soveltamiseen. Sävyvaihdokset näyttivät valmiin kakun päällä hiukan liian jyrkiltä ja kuorrute turhankin dominoivalta, joten suihkutin päälle helmiäissprayta. Näin vaikutelmasta tuli neutraalimpi.

Pohjasta (vuoka 24 cm) halusin tällä kertaa ”täyttä tavaraa”, siis aitoa suklaata eikä mitään kaakaojauhehötöä. 😉 Pohja kohosi jostain syystä keskeltä hieman enemmän. Laitoin sen vuoksi päällimmäisen osan kakun keskelle, jotta sain tasaiset levyt pohjalle ja kakun kanneksi. Yhtä hyvin kuperuutta olisi voinut tasata veitsellä, sillä kakusta tuli muutenkin melko korkea. Tällaisessa suklaakakkupohjassa riittää ohuemmatkin pohjakerrokset, koska se on rakenteeltaan ”tiheää” ja normaalia sokerikakkupohjaa täyttävämpääkin.

Kostutuksesta haluan vielä mainita, että normaalisti käytän tämän kokoiseen kakkuun enemmän kostuketta (2 – 2 ½ dl), mutta suklaapohja ei tuntunut imevän sitä yhtä paljon. Jos siis teet kakun tavalliseen sokerikakkupohjaan, kostuta runsaammin.

Sokerikreemiin käytin ensimmmäistä kertaa mansikkatomusokeria. Vinkin sain sofiellan blogista. Tulipa ihanan karkkimaisen makuista! Mielessä pörrää jo monet herkut, mitä tästä tuotteesta voisi loihtia. Kreemistä tuli samalla vaivalla myös mitä herkullisimman sävyistä, kuten tuolta vaihekuvastakin näkyy. Tämäkin yksityiskohta siis natsasi kakun vaaleanpunaiseen henkeen. 🙂