Itse tehty pulla on parasta mitä tiedän! Ja korvapuustit mielestäni parasta, mitä pullataikinasta voi tehdä. 🙂 Oma pulla tuntuu jotenkin aika henkilökohtaiseltakin jutulta ja ohimenevän hetken jopa puntaroin, julkaisenko reseptiä blogissa. Mutta nyt kun ohje on täällä, niin toivottavasti moni innostuu pullaa leipomaan, tällä tai jollain muulla ohjeella.
Minun makuuni ihanan korvapuustin salaisuus on, että käytetään paaaaljon kanelia! Fariinisokeri ja mantelijauhe antavat pullaan myös kivaa vivahdetta. Pidän siitä, että korvapuustissa on vahvat maut. Rakastan itse suunnattomasti kardemummaa ja ripottelen sitä aina taikinan lisäksi täytteeseenkin. Sillä tavoin se nousee vielä paremmin esille.
Myös rakenne on korvapuustissa tärkeä: kerroksia täytyy olla paljon. Se vaatii tarkkuutta kaulintavaiheessa: levy saa olla ohut.
Se, mihin muotoon korvapuustin leipoo, onkin sitten tottumuskysymys. Minä leivon pullat mielelläni myös kanelirulliksi, jolloin ne on on helppo syödä kuorimalla kerros kerrokselta. 🙂 Tässä ohjeessa kuvatulla tavalla saat perinteisiä, isoja ja meheviä puusteja. Taikinapötkön voi myös paloitella pienemmiksi (n. 2 cm) siivuiksi ja paistaa pullat rullina. Silloin kannattaa olla tarkkana paistoajan kanssa, jotta pullat eivät menetä mehevyyttään. Lisää ideoita löydät pullamallistosta.
Johanna: voisit ehkä laittaa kuvan, niin olisi helpompi vielä hahmottaa tuo kuvailemasi muoto. Teitkö rullaamisen tarkasti ohjeen mittoja noudattaen? Jos tuntuu, että kyse on siitä, ettei pulla kohoa, kannattaa varmistua, että käyttää sopivan lämpöistä maitoa. Maito ei saa olla liian kuumaa, koska se tuhoaa hiivan. On pienempi paha, jos maito on liian viileää – silloin vain kohoaminen kestää kauemmin. Mutta tuon kohdanhan näkee jo kohottamisvaiheessa, jos on siitä kiinni. Tarvittaessa digitaalinen paistomittari avuksi lämmön arvioimiseen!