Toukokuun lopulla minulle tuli erityinen kunnia tehdä ylioppilaskakku omalle isälleni. Tosiasiassa isä sai valkolakin jo 50 vuotta sitten, mutta ikänsä espanjaa harrastaneena hän päätyi iltalukioon ja kirjoitti keväällä pitkän espanjan. Kevät olikin armotonta paahtamista kirjoituksiin valmistautuessa ja läpi meni – vieläpä hyvin arvosanoin! Tämän kunniaksi järjestettiin ”ylppärijuhlat”. Yhdessä siskoni kanssa ideoimme kakun, jonka teksti ”piedra que rueda no cría moho” tarkoittaa ”vierivä kivi ei sammaloidu”. Onnea vielä kerran isälle!
Isäni on tunnetusti suklaan ystävä, joten suklaakakku oli itsestäänselvä valinta. Pääsinpä samalla kokeilemaan jotain blogissani aiemmin näkemätöntä: testasin nimittäin ensimmäistä kertaa kaulittavaa suklaakuorrutetta. Olen kovasti haaveillut tällaisesta suklaalta maistuvasta kaulittavasta kuorrutteesta vaihtoehdoksi marsipaanille ja vaahtokarkkitaikinalle. Maku täytti odotukseni – kuorrutteen sisältämä suklaamäärä (28 %) teki tehtävänsä. Makeaa se oli, kuten kaikki kuorrutteet tuppaavat olemaan. Maitosuklaan lisäksi kuorrutetta on saatavissa myös valkosuklaasta. Kuorrutetta oli yhtä helppoa käsitellä kuin marsipaaniakin. Koristeitakin kuorrutteesta voi pakkauksen ohjeen mukaan tehdä, mutta tätä en vielä ehtinyt kokeilla. 2,5 kilon paketista riittää kyllä materiaalia tulevienkin kakkujen varalle, joten tämä ei jää tähän. 😉
Laitoin suklaakuorrutteen alle sokerikreemin, mutta myöhemmissä kokeiluissa ilmeni, että kuorrute ei ime kosteutta itseensä samaan tapaan kuin vaikka marsipaani. Alle riittää siis myös kermavaahto, tuorejuusto tai rahka, vaikka kakun tekisisikin valmiiksi jo edellispäivänä. Mikäli täytettä jää yli, sitäkin voi sipaista kakun pintaan ennen kuorrutamista.
Yo-lakki ja ruusut on tehty sokerimassasta. Toisin kuin olen aiemmin kuvitellut, sokerimassa toimii yllättävänkin hyvin myös ruusujen piperrykseen. Kirjaimia ja ruusun lehtiä varten värjäsin marsipaania Wiltonin lehdenvihreällä ja Sugarflair Coloursin party green -sävyllä. Tein koristeisiin häivytykset tummanvihreällä tomuvärillä ja sivelin päälle vielä hieman vihreää kimallepulveria.
msa: tuota käyttämääni suklaakuorrutetta ei ole enää myytävänä. Sitä voi tehdä itsekin, ensimmäisessä kirjassani on ohje. Valkosuklaaversiota olen saattanut käyttää jossain bloginkin kakussa, jollen ihan väärin muista.